Avataaneersut Kalaallit Nunaat pillugu alaatsinaakkusuttut ukiuni makkunani soqutiginnileraluttuinnarput. Tamannalu Kalaallit Nunaanni nunaqartuulluni nuannersuuvoq. Nunatsinnimi susoqarnera pillugu allat qanoq isumaqarnerat tusarlugu pitsaasarmat. Kisianni oqallinnermut peqataasuunngikkaanni uagullu politikeriusugut sulinerput oqaaseqarfiginiaraanni ajunnginnerussagaluarpoq ulluinnarni oqallittoqarnera pillugu ilisimasalimmik paasisaqaqqaarluni isumasioqateqaqqaarlunilu pigaanni.

Oqallinnermummi malinnaagaanni pingaarutilinnut allanut soorlu; Inunnik isumaginninnermut tunngasunut, Ilinniagaqarnermut tunngasunut, Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu tunngasunut tunulliussilluni oqallittoqarneq ajorpoq, ataatsimut isigalugu nunap namminiileriartortup siunissaa pillugu nunarsuarmullu peqataaneranut isertuanngitsumik oqallittoqartarpoq.

Inuiattut namminersulerniarluta siunissamut anguniakkavut tamarmik, politikkikkullu suliniutigalugit aallartitagut illuatungilersuinerunngilluinnarput. Namminiilivissaguttami suliarisariaqakkavut taakkuupput. Nunatut nammineertutut anguniagaqarnerput nukinnik katersuiffigaarput, tamattalu sorsuutigerusupparput nutaamik allaanerusumillu inuiaqatigiit ingerlalernissaat. Tassa inuiaqatigiit nammineq pilersitavut namminerlu aalajangersaaffigisassavut. Inuiaqatigiit namminneq tunngaviusumik Inatsisiliaminnik oqaatsitik atorlugit allassimasaminnik pilersitsisimasut. Inuiaqatigiit namminneq imminut aningaasalersornermikkut napatittut, innuttaasullu tulluusimaarutigisaat. Inuiaqatigiit nunani allani nammineq erfalasuminnik amusisinnaasut.

Taamaattumik pakatsinartaqaat takullugit inuit nunatsinni pissusiviusunik ilisimasaqaratik uagut politikeriusugut nunatta namminersulernissaa pillugu asuli piffissamik atuilussinnarnerarluta oqaaseqaraangata, aammalu nunaqavissut atugaannik sumiginnaanerarluta oqalutsinneqaraangatta. Inuit taakku taamatut isummertartut inussiarnersumik qinnuigerusunnarput Aningaasanut inatsit qimerluulaassagaat, imaluunniit Inatsisartuni oqallittarnerit malinnaaffigissagaat, taava paasilertussagaluarpaat inuiaqatigiinnut nukiit atorneqartut namminiilivinnermut tunngasunit qanoq annertunerutiginerat.

Taamatut kalaallit oqallinnerannik sangutitsineq ajoraluartumik aamma Canadamiut aallartitaaniit  takussaavortaaq .

Canadamiut aallartitaat Kalaallit Nunaanni Nunavummilu pissutsinik sanilliussinerarneqarsimavoq, imalu pineqartumut oqartinneqarsimalluni: ”innuttaasunut tunngatillugu sammisassanit allanit namminiilivinnissamut oqallinneq ilaatigut piffissamik atuiffiunerorpasittarpoq”. (KNR 27.juni). Kalaallit qallunaallu nutaarsiassaqarfiisa Canadamiut aallartitaat imatut nipilimmik isumaqartinneqartutut oqartinneqarluni namminiilivinnissaq Kalaallit Nunaanni oqaluuserineqarpallaartoq. Canadamiulli aallartitaata taamatut oqartinneqarnini naqqiissuteqarfigereerpaa. Nassuiarpaalu ima isumalimmik oqarsimalluni, Kalaallit Nunaanni qanoq pingaarnersiuisoqarnera avataaneersutut nalugini, taamaattumillu tamanna isummerfigisinnaanngikkini. Naqqiissullu taanna Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu tusagassiorfiit tusarliussaanniit allaanerujussuarmik isumaqarpoq. Pissutsit taamatut ilillugit saqisinneqartarnerinut neriuppunga matumuuna taamatut allagaqarnera arlaatigut iluaqusiiumaartoq, taamaalillunilu tulleriiaarinerput pillugu allat ilisimasakinnerat aamma annikilliumaartoq.

Nunatsinni anguniagarput aatsaat angussavarput nunatsinni innuttaasut namminneq  aqutsisuusutut inissinngippata, taamaammanuna allanik isumalluuteqannginnissaq pingaartilluinnaripput. Pingaartitsinerlu taanna innuttaasut atugarissaarnerulernissaannut sulinitsinnut akornutaanngilaq. Kiffaanngissuseqarusunnermik kissaateqarneq naligiilluni naapissinnaanermik siunertaqartoq pissutigalugu ukiuni hundredikkuutaani arlalinni Kalaallit Nunaat Danmarkilu naligiissimanngillat . Nunat imminnut ungaseqisut kisiannili aningaasaqarnikkut politikkikkullu  imminnut atassusersimasut.. Naalagaaffiup ungaseqisumiittup  nunatta politikkianik  suli ingerlatsisup ,    nassataraa nunaqavissut namminneq aalajangiinissaraluannik  pisinaatitaaffeerutsitsineq.. .

Nunattali namminiilivinnissaanik kissaateqarnerput arlaannaannilluunniit mattussinissamik siunertaqarsimanngisaannarpoq.. Killormuanilli nunat allat naligalugit naapissinnaalernissaat kissaatigaarput.  Kalaallit Nunaat namminersulersimasoq inuiattut inuttullu tamatsinnut nukittunerulersitsisussaavoq. Namminersorusunnerlu inuit iliuuseqarnissaanut akissussaaffeqarnerulersitsissaaq inuunerinut nunamilu  siunissaanut. Taamatullu ingerlaneq ullumikkut suleqatigilluakkatsinnut periarfissarissaarnerulersitsisaaq.

Taamaattumik nunatut nammineertutut ingerlalernissatsinnut siunissarput pillugu oqallinneq soorunami ingerlatiinnassavarput. Tassami partiini arfineq-marluusuni arfinillit namminiilivinnissamik siunertaqarput. Apeqqutaalerporli qanoq ililluta anguniagarput angussaneripput. Tassungalu atatillugu tamanna paasisinnaanngikkaanni taava tappiitsuullunilu  tusilartuusimasariaqarpoq, Inunnik isumaginninneq, ilinniagaqarneq, inuussutissarsiornerlu pitsanngorsarniarlugit eqqartuinerit, taamatuttaaq namminiilivinnissaq pillugu eqqartuisoqarpat , tamatumunngalu  paasisimanngikkaanni siunertaq paasineqarsimassanngilaq, taakkuuppummi  siunissami namminiilivinnissatsinnut piumasaqaataasut. Taamaattuminguna  taakkorpiaat pitsanngorsarniarlugit politikeritut sulissutigigivut. Kiffaanngissuseqarnissamilli takorluuineq  tassaavoq uagutsinnut nukissamik tunisisoq. Takorluuisinnaassusillimmi taakkuummata allannguinissamut iliuuseqarsinnaasut.

 

Vittus Qujaukitsoq

Aatsitassanut, Suliffeqarnermut, Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoq